Jouluaatto ja yhteislenkki

Jouluaatto meni koirien osalta rauhallisesti. Mitä nyt Remu oksensi kaksi kertaa matolle?!?.. en antanut koirille mitään "ylimääräistä" jouluherkkua, koska Remulla vasta nyt alkaa vatsa toimia normaalisti ja Rikillä muuten vaan herkkä vatsa. Eli pojilla köyhä jouluruoka tarjoilu... pelkkää kuivamuonaa!!

Joulupukki oli muistanut Rikiä ja Remua uudella pallolla, haisunäätä- lelulla ja puruluilla. Remu tajusi jo viime vuonna alkaa repiä lahjapaperia paketin ympäriltä pois ja sama meininki jatkui..

Mutta mitä Riki teki...ei mitään. Kyllä hän hetken kantoi pakettia suussaan, mutta ymmärsikö aukaista..EI!! Siinä poika vaan rauhallisesti makoi paikoillaan ja katsoi mitä muut saavat, mutta itse odotti Remun aukaisevan paketit. Joten oliko tämä tyhmyyttä vai viisautta laittaa toinen avamaan paketit ja itse sitten vaan herkuttelemaan luuta...nyt kaikki jotka Rikin tuntevat osaavat heti vastata:)
Oikein mielenkiinnolla odotan kevättä, jos suunnitteilla oleva aloittelevien agility ryhmä alkaa ja Rikin kanssa sinne päästään:) ...voi olla, että jollekkin kaksjalkaiselle tulee Remua ikävä!
Remu aloittaa kääppänien pienryhmässä tammikuussa "tosi treenit" ja innolla sitä jo odotamme..paitsi kellonaikaa to iltaisin klo 21-22!

Lähdimme tänään yhteislenkille sulattamaan kinkkua ja suklaata (siis minä). Lenkillä mukana Donna koiralaumansa kanssa; kuusi koiraa (yksi sai jäädä kotiin), Susanna oman kolmen koiran laumansa kanssa ja tietenkin collie poitsut, eli yhteensä 11 koiraa.

Emme kauhean pitkälle vielä kerinneet, kun Donna huomasi parin pitkäkarvaisen saksanpaimenkoiran tulevan omistajineen. Joten ei muuta kuin ottamaan koiria kiinni...miten helposti sitä saakaan kaksi koiraa kiinni. Verrattuna Donnan kuuden koiran haltuun ottamisessa. Mutta todella taitavasti Donna saa koiransa kiinni ja remmeihin. Täytyy nostaa hattua!! Itse olisin varmasti metsässä vieläkin "keräilemässä" koiriani, jos minulla tuollainen lauma olisi... ja varmasti olisivat käyneet sakujen luona miljoona kertaa.

Loppu lenkin saimmekin mennä rauhallisesti...mitä nyt pari mönkijää oli tien laidassa ja yksi crossipyörä pöristeli metsässä.

Riki ja Remu olivat Irlanninterrieri Namin perässä...onhan Nami nuori ja kaunis nartun alku ja meidän pojilla molemmilla hormoonit hyrrää enemmän kuin tarpeeksi:(

Oih sitä päivää , kun meidän pojat on niin "aikuisia", että hormoonit tasaantuu ja kiinnostutaan vaan juoksuisista nartuista:)

Remu eläinlääkärin päivystyksessä

Remun tila paheni sunnuntai iltana siihen malliin ettei poika päässyt ylös lattialta omin avuin. Ja kun vatsa oli sekaisin niin pitihän pojan päästä aina välillä tyhjennykselle pihalle. Onneksi Remu osaa ilmaista halunsa pihalle ulisemalla tietyllä äänensävyllä:) (Riki ei tätä osaa ja menee sitten kauniisti AINA Jatan huoneeseen kakkalle, kun vatsa löysänä).

Soitin päivystävälle eläinlääkärille uudestaan ja saimme ajaksi klo 21.30, mutta soittivat sieltä kahdeksan maissa , että ilmoittavat klo 23-24 koska voi tulla...sinne oli tullut pari kiireellistä leikkausta. Lopulta soittivat sieltä klo 24.10 ja ajaksi saimme klo 1.00. Olimme paikalla ajoissa, mutta saimme vielä odottaa reilun puolen tunnin. Hoitaja käväisi ottamassa lämmön 39,3 ja lopulta lekurikin saapui...Remu ei suostunut/pystynyt nousemaan lattialta ennenkuin minä tein lähtöä ovesta ulos. Sitten oli pakko nousta. Ei laittanut painoaan lainkaan oikeaan takajalkaan ja kun lekuri "pyöritti" jalkaa niin sitten koirastamme tuli kolmijalkainen.

Remulta otettiin verikoe, jossa kaikissa oli onneksi normaalit arvot. Joten diagnoosina suolistotulehdus (antibioottikuuri) sekä takajalan kipuilu (kipupiikki ja tulehduskipulääkkeet, kun vatsa vaan toimisi ensin normaalisti).

Onneksi selvisimme säikähdyksellä, koska ensin pelkäsin että sillä on joku tukos jossain ja se "lamauttaa". Hinnaksi reissulle tuli 152€.

Olimme kotona klo 3.00 ja herätyskello soi töihin klo 6.00. Joten pikkasen pirteä ihmeinen oli töissä eilen...

Tällä hetkellä Remu kävelee ja juoksee jo aika normaalisti, mutta saa levätä vielä muutaman päivän. Riki kyllä pääsee australianpaimenkoiran Äijän kanssa vielä tänään metsälenkille.

Yhteislenkki 20.12.2009

Lähdettiin kivalla porukalla lenkille: Susannalla irlanninterriereitä kaksi sekä villakoira, Donnalla sekalainen joukko whippettejä ja vinttikoiria, Loimaalta irlanninterrieri Maija sekä tietenkin collie poitsut Remu ja Riki. Kaikenkaikkiaan koiria paikalla 11.

Olimme lenkillä kaksi tuntia, pakkasta vain -5, mutta todella kylmä tuuli. Onneksi olimme suuremmaksi ajaksi metsän keskellä suojassa purevalta tuulelta.

Tänään ekaa kertaa selvästi Riki ei pelännyt mennä lauman jatkona vaan ihastui Irlanninterrieri Maijaan, jota seurasi kuin hai laivaa..mahtoikohan johtua siitä, että juoksut olivat vähän aikaan sitten loppuneet:) Myös Remu tykkäsi (samasta syystä) Maijasta ja kerran näin, kun Remu yritti hypätä Maijan niskaan, mutta onneksi terrierimäiseen tyyliin Maija komensi ja Remu ei sitä sitten enää uskaltanut yrittää!!!...hyvä,hyvä...

Lenkillä tuli pariin otteeseen vastaan valkoinen paimenkoira, rhodesiankoira ja labbis, mutta saimme laumamme hyvin kiinni ongelmitta. Vähän matkan päästä tuli auto vastaan ja kuskilla varmaan naurussa pitelemistä, kun neljä muijaa lähtee juoksemaan metsään, "kirkuvat" koiriensa nimiä ja lauma erilaisia koiria jölköttää perässä ihmetellen varmaan, että mikä noille nyt tuli...ennenkin autoja nähty!?!

Kiitos kivasta seurasta kaikille lenkillä mukana olleille koirien omistajille ja koirille:)

Otetaan taas uusix..

Remulla oli koko lenkin aikana vatsa löysänä ja perskarvat sen näköisiä:(

Lähdimme koko perhe liikenteeseen ja jätimme koirat nukkumaan. Kun tulimme n. viiden tunnin jälkeen kotiin ihmettelin kun Remu ei noussut lattialta vastaan vaan "ulisi" normaalisti vastaanottotervehdyksensä maate. Pian Remu kuitenkin yritti nousta ja se oli tosi vaivailloista...varoo selvästi etu-ja takapäätään . Kävelee jäykästi ja hiljaa, joten selvästi sattuu. Soitin päivystävälle eläinlääkärille, jonka ensimmäinen kysymys oli, että oliko syönyt hevosenkakkaa...invermektiini myrkytyksen vuoksi. Sitä lenkillä oli, mutta en nähnyt Remun sitä syövän. Myrkytys kuitenkin puhelun aikana "diagnisoitiin"pois, koska silloin collie on sekava (siihen ei saa kontaktia) sekä tärisee. Remu ottaa kontaktia ja kuuntelee selvästi puhetta. Eläinlääkäri lopuksi epäili, että että vatsa on kipeä ripulin vuoksi ja siksi ylösnouseminen sekä liikkuminen huonoa. Seurataan tilannetta ja lähdetään eläinlääkärille, jos tilanne ei helpotu.. Nyt Remu on vesi/piimä dietillä ja toivotaan parasta!

Veikkolassa ja voittajassa turistina

Lähdettiin lauantai aamulla kello kahdeksan jälkeen ajamaan kohti Veikkolaa Hanna-Leenan ja Samin luokse koirat mukana. Vastassa olivat suloiset tytöt Kira ja Milli (kuvassa). Olimme olleet kylässä noin viiden minuutin ajan, kun Riki nosti jalkaansa koirille tarkoitetulle viltille...Kiitos vaan Riki! Hyvin lähti kyläilyn aloitus...Siihen oli kyllä aikaisemmin pissannut narttu pentu, joka oli päivän ollut kylässä tultuaan Suomeen Portugalista. Riki nosti vielä kerran kyläilyn aikana jalkaansa sohvatuoliin, mutta onneksi ei osunut tuoliin vaan pari tippaa lattialle. Ja tämä olikin sitten viimeinen kerta sisälle...etupihan pojat sitten merkkasit joka kolon, puskan sekä puun.

Aika nopeasti me lähdettiin Hanna-Leenan kanssa messariin voittaja-näyttelyyn ja jätettiin koirat miesten hoidettavaksi. Siellä olimme sitten koko päivän ja illan. Tuliaisia tuli ostettua ihan kiitettävästi sekä lauantaina että sunnuntaina.

Yöpyminen koirille vieraassa ympäristössä sujui hyvin (olivat sen verran väsyneitä). Rikin laitoin yöksi häkkiin varmuuden vuoksi ja poika nukkui siellä hyvin ja rauhallisesti koko yön. Pientä harjoittelua tulevaa Tallinnan reissua ajatellen...pienessä hytissä neljä koiraa ja kolme ihmistä yöpymässä.

Remu oli taas Millin perään (dementoituneen vanhuksen, joka ei sano mitään vastaan). Aivan varmasti on Millillä hyvin pestyt korvat viikonlopun jälkeen!!! Myös Riki oli ollut kiinnostunut Millistä... Miehet olivat välillä jättäneet Millin yksin yläkertaan, jotta saa olla rauhassa meidän "yli-innokkailta" pojilta.

Kira oli vähän komennellut (murissut) Rikiä enkä kyllä yhtään ihmettele...Rikillä kun tapana leikkiin kutsuessaan paukauttaa toista tassulla päähän eikä se varmasti tunnu kivalta Kiran kokoiselle koiralle. Mutta "yhteiselo" sujui ihan hyvin ilman ongelmia.

Sunnuntai aamulla napattu kuva väsyneistä pojista..ilmeistäkin sen jo näkee!!!

Illalla oltiin kotona puol yhdeksältä ja pojat aika nopsaa menivät nukkumaan väsymyksiään pois.

Riki 8kk

Riki 8kk

Korkeus 60cm
Paino 27,7kg

Termiitti talossa

Nyt meidän kotiimme on tänään eksynyt termiitti..



Ja saanut myös toistakin karmia syötyä:(




SYYLLINEN makaa tässä kuvassa!!!! Tulin töistä kiireellä kotiin, jotta kerkeen lähtemään koirien kanssa metsään ennen pimeän tuloa. Siinä sitten vauhdilla painuin keittiöön heittämään repun ja moikkaamaan lapsia, kun korviini kantautui "outoa" ääntä. Käänsin selkäni ja siinä metrin päässä kehtaa Riki syödä karmia...Voi vitsi!!! Sen verran kiukkuisella äänellä komensin, että poitsu poistui nopeasti paikalta. Tämän kaiken tuhon se oli saanut yhden päivän aikana aikaseksi...onhan sillä ollut kuusi tuntia aikaa!!
Tähän asti ovat riittäneet lasten kynien ja lelujen tuhoaminen, mutta kertaakaan ei ole huonekaluja tai talon rakenteita järsinyt. Jep,jep!!! Taidan laittaa vielä etiikkaa siihen karmiin tänä iltana...jos sitten vielä maistuu niin ihmettelen. Sitten kovennetaan otteita ja laitetaan mustapippuria. Jos nämäkään eivät pojan tulevaa sisustusviettiä "paranna" , niin pääsee päiviksi arestiin kodinhoitohuoneeseen!
Remu pentu aikanaan ei tuhonnut mitään huonekaluja tms. , mutta leluja ja vessapaperirullia kyllä löytyi silputtuna. (Eikä kyllä ole aikuisenakaan tuhonnut mitään..)

Turun KV

Saimme viikonloppu vieraiksi Veikkolasta Hanna-Leenan ja Kiran (kuvassa). Pojat oli innoissaan neitokaisen tulosta taloon, varsinkin Riki. Remu antoi Kiran olla aika rauhassa. Kiran pissatessa takapihalle..oli pojilla oikein apaja missä käydä nuoleskelemassa sekä vielä onnistuivat pissaamaan toistensa päälle..JIPPII!!! Onneksi Riki ei vielä tässä vaiheessa oltu pesty..
Illalla tuli nautittua siideriä ja hyvästä seurasta n. klo 2 asti.

Lauantaina lähdettiin näyttelyyn, jossa Kira pääsi esiintymään nuorten luokassa. Todella upeasti menikin, koska neiti pokkasi sertin ja ensimmäisen cacibinsa :) Onnea Kiralle ja Hanna-Leenalle upeasta esiintymisestä!!! Itse pääsin rauhassa katsomaan myyntipaikkoja, mutta ei juurikaan mitään jäänyt käteen(:

Sunnuntaina aamu ei sitten alkanut parhaimmalla mahdollisella uutisella...Hanna-Leenan toinen Portugalin podengo Deco oli kuollut eläinlääkärillä yöllä. Deco olisi täyttänyt 3 vuotta joulukuussa. Lämmin osanottoni niin ihanan persoonallisen koiran vuoksi, jollaista ei varmasti toista tule vastaan.

Lähdin sitten varttia vaille yhdeksän poikien kanssa kohti messukeskusta sekaisin tuntein Decon ja Hanna- Leenan vuoksi...

Perillä oli vastassa jonotus rokotusten ja rekisteripaperien näyttöön. Pojat kädessä, häkki kainalossa ja reppu selässä...tunsin itseni kuormajuhtaksi! Yllättävän nopeasti selvisimme tarkastuksesta ja pääsin suuntaamaan oikeaan halliin, jossa vastassa jo oli Rikin sisko Tessa ja Piia. Joka oli hienosti varannut meille oman nurkkauksen kehän laidalta:)

Urospentuja oli paikalle ilmoitettu kaksi, mutta kun kehä alkoi niin toinen uupui... Tällä kertaa Riki juoksi reippaasti, mutta seisominen paikallaan oli vähän hakusessa. Mutta kaikenkaikkiaan olen tyytyväinen Rikin esiintymiseen. Riki sai KP:n ja oli VSP!!! Tuomarina oli Elina Haapaniemi ja arvostelu tässä: 7kk vanha bluemerle, maskuliininen pentu, jolla hyvät mittasuhteet. Hyvä pään pituus, mutta hieman syvä kallo. Hyvät korvat, kaunis kaula, riittävä luusto. Hyvä runko. Riittävästi kulmautuneet takaosat. Riittävä sivuliike, hieman löysät edestä. Saisi kantaa häntäänsä paremmin. Rikin sisko Tessa oli viiden narttupennun joukosta 2 sekä KP. Onnea Tessalle!!

Tuomari oli tosi tiukka, koska urosten junioriluokkaan oli ilmoittautunut 17 koiraa. Joista vain kolme sai ERIn, kolme EH:n ja loput H:n tai T:n. Urosten nuortenluokkaan oli ilmoitettu vain kolme koiraa ja mietin jo valmiiksi, että Remu saa ensimmäisen musertavan arvostelunsa ja pokkaa T:n. Mutta yllätys, yllätys Remu sai EH:n :) Tästä EH:sta olen varsin tyytyväinen noin tiukan tuomarin edessä!!! Kaksi muuta urosta saivat H:n, joten Remu voitti sitten luokkansa... Arvostelu tässä: 20kk vanha tricolour. Maskuliininen uros, jolla riittävät linjat. Hyvät tummat silmät. Ilme voisi olla hieman parempi. Korvat asettuvat oikein. Hieman lyhyt kaula, hyvä luusto, sopiva lapa ja runko. Riittävästi kulmautunut takaosa. Liikkuu takaa hyvin, mutta etuliikkeiden tulisi olla huomattavasti paremmat.

Iltalenkillä

Iltalenkillä (vesisateessa tietenkin) tuli vastaan hellyyttävä 13vkoa vanha Berninpaimenkoira pentu. Oli kyllä niin suloinen pakkaus!
Remu oli aivan innoissaan, niinkuin aina nuorista pennuista on. Riki nyt on vielä innoissaan joka ainoasta koirasta joka vastaan tulee..Pentu vaan aristeli eikä uskaltanut tulla lainkaan lähelle. Siinä sitten tietenkin piti taas jäädä juoruamaan ja koirat rauhoittuivat pian istumaan ja katselemaan maisemia. Silloin sai pentu sellaisen hepulin, että flexi oli solmussa niin Rikin kuin Remunkin ympärillä. Onneksi itsellä ei flexejä ollut...ei oltais muuten ikinä siitä solmusta selvitty. Ei auttanut muuta kuin päästää omat koirat irti, jotta päästiin siitä seitistä pois.

Metsälenkillä päivällä mentiin taas sänkipellon vierestä ja Remu pysähtyi sekä katsoi Rikiä...ja sitten lähettiin juoksemaan pellolle ympyrää. Remu nykyään joka kerta samassa paikassa antaa Rikille "merkin", että nyt pellolle juoksemaan. Muuten ihan kiva juttu, mutta pojat on tosi ihanan puhtaita kun pellosta lopulta takaisin tulevat... Remu selvästi rakastaa aukeita paikkoja, koska silloin on aivan pakko lähteä juoksemaan. Välillä juoksevat kynnetylläkin pellolla ja ovat todella sen näköisiäkin. Onneksi autotallissa on suihku ja pojat saa siellä hyvin pestyä, mutta sittenkin toivon pakkasien saapuvan . Alkaa kyllästyttämään tämä ainainen sade ja kurakelit.. Sekä collien karvathan eivät lainkaan kerää metsästä mukaansa kaikenlaista roskaa...EEIIII!!! Jonne on ottanut yhdeksi tehtäväkseen poistaa Rikistä kaikenmaailman metsän roskia...onneksi!

Yritys saada kuvia

Miten se voi olla niin vaikeaa saada koiria ja yhtä kissaa samaan aikaan kuvaan..ja vielä että olisi tyytyväinen otokseensa!! Ei tunnu kädet riittävän ja "komennukset" tehoavan,sekä piru vie, että tuo digikamera on hidas nappaamaan kuvan.




Rikistä on kasvanut jo aika iso poika ja selvät luonteen piirteet tulee esille. Riki osaa olla todella rauhallinen laiskottelija ja kova antamaan pusuja...lapset tykkää!!! Metsälenkeillä Riki nykyään innostuu "kiusaamaan" Remua, joka haluaisi mennä omia polkujaan. Mutta kun tarpeeksi monta kertaa juoksee päin taklaamalla ja roikkuu persekarvoissa...niin lähteehän se Remukin hurjaan juoksuun...varmaan karistaakseen, mutta ei siinä kyllä enää oikein onnistu ellei tee jatkuvasti tiukkoja käännöksiä..silloin Riki vielä menee suoraan. Joka metsälenkillä Riki myös hassuttelee keppien kanssa yksinään..murisee ja keppi lentelee sekä kaikki ojat on pakko käydä kohnaamassa. Yleensä väritys ei ole lenkin jälkeen merle vaan jokin mutaisen sävyinen.
Remu innostuu aina takaa-ajo leikkeihin kotipihalla. Silloin leikin aloittaja on melkein aina Remu ja reitti selvästi suunniteltu...miten Riki saadaan karistettua kintereiltä.
Luita koirista tykkää syödä Riki, mutta aina välillä (luultavasti paikan näyttämistä) Remu käy ottamasta luun Rikin suusta ja siirtyy syömään luuta puolen metrin päähän toisen eteen minuutiksi. Ja hylkää sen sitten siihen ja Riki jatkaa..
Viikon päästä pojat menee Turun KV:hen pyörähtämään...Remu aloitti tiputtamaan pohjavillaa, mutta uskon ettei vielä viikossa pääse "kauheaan" kuntoon. Sekä korvakarvat on kyllä kasvaneet..viimeksi kesällä leikattu. Pakko laittaa sakset heilumaan viikonloppuna..

Yhteislenkki lentokentän metsässä

Pitkästä aikaan taas kunnon yhteislenkki-meiningiä...paikalle saapui 20 koiraa ja 10 ihmistä. Taisi olla uusi ennätys?!?
Tällä kertaa emme olleet ainoat colliet paikalla vaan Tarja saapui collie narttujen Wilman ja Fannyn kanssa paikalle. Ja oli kyllä Fanny kasvanut...ikää melkein 7kk. Nätti tytön alku!



Meidän kohdalla lenkki ei mennyt aivan putkeen, koska jo alkutaipaleella valkoinen paimenkoira uros "hyökytti" Rikiä. Ja vähän myöhemmin kunnolla ja siihen mukaan tuli sitten jo muitakin.. Tästä Riki sitten säikähti kunnolla ja pelkäsi sen jälkeen kaikkia koiria...sain vetää poikaa perässäni loppumatkan. Valkoisia paimenkoiria varsinkin pelkäsi suunnattomasti. Suoraan sanottuna vituttaa, koska nyt saa tehdä paljon töitä ettei Riki ala pelkäämään isoja koiria. Riki on tähän asti ollut todella rohkea ja avoin pentu kaikkia koiria kohtaan, mutta nyt...aika näyttää!
Collieilla kun pakkaa olemaan turhan hyvä muisti..


Riki ja Wilma tekivät tuttavuutta.

Ja toisen Wilman kanssa myös..

Kävelimme lenttokenttä suoraa ja yksi whippet päätti mennä lähemmin tutustumaan lentokentän toimintaan kaivautumalla aidan alitse. Onneksi ei siellä mitään mielenkiintoista nähnyt ja lähtenyt paremmin tutustumaan kiitorataan. Ja omistaja sai koiransa sieltä pois..

Tässä vielä pientä videonpätkää...

Pentunäyttely Turku messukeskus

Aamulla lähdettiin klo 9.15 ajelemaan kohti messukeskusta epäviralliseen pentunäyttelyyn. Paikalle saapuivat koko pentue eli viisi upean näköistä ja luonteista collie kakaraa.
Osallistuimme 7-9kk urosten luokkaan Rikin kanssa. Riki käyttäytyi hienosti ja rauhallisesti..ehkä liikaakin koska tuomarin mielestä saisi liikkua tehokkaammin. Mutta mitäs poitsu nyt mahtaa luonteelleen...lötkönpötkeä kun on!! Ihana sellainen:)
Uroksia luokassa oli neljä ja meidän Riki mahtavasti PEK 1, KP sekä VSP!!!! Eli täällä ollaan todella tyytyväisiä!!!
Arvostelu tässä: Voimakas. Erinomaista tyyppiä oleva uros, erittäin hyvät mittasuhteet. Hyvin maskuliininen pää. Hyvät korvat, kaula ja runko. Vahva luusto. Kaunis ylälinja, hyvä karva. Voisi liikkua hieman tehokkaammin. Hyvä käytös. Tuomari Marja Salminen

Kasvattaja luokasta tuli KP, ROP ja BIS-3! Onnea kasvattajalle Marjo-Riitalle Esmari kenneliin!!

Täytyi lisätä vielä kuva Rikistä ja Tessasta! (19.11.2009)

Tässä kuvassa vasemmalta lähtien Hugo, Pinja, Riki ja Tessa. Valitettavasti siskolikka Maija kerkesi jo lähteä kotiin ennen kuvien ottamista.



Tämä kuva oli pakko laittaa, koska huomaatte varmaan Rikin kasvattajan ilmeestä, että jotain kivaa on juuri tapahtunut?!?...Riki otti ja "nyrpytti" kasvattajaa nenästä. Voitte kuvitella, että varmasti vähän sattui!!! Ehkä tämä oli Rikin tapa kiittää!!!



Tässä kuvassa Riki ja Hugo aloittivat pienen urosmaisen leikkipainiottelun. Vaikka muuten olisi kuinka väsynyt tahansa niin painia kyllä jaksaa..
Unta Rikillä todellakin illalla kotona riitti...

Tässä vielä video pätkä meidän "ensi esiintymisestä"..

Riki 7kk

Riki 7 kk
Paino 25,9kg
Korkeus 58cm

Vertailun vuoksi Remu samassa iässä:
Paino 18.7kg
Korkeus 54,7cm

Remu & Riki ovat nyt saman painoisia ja Remu enää 1cm korkeampi.



Sitten tuli vielä räpättyä kuva meidän sinisilmästä. (toinen silmä on ruskea.)

Rikin veljen Hugon kanssa "treffit"

Lähdettiin sitten keskiviikon kunniaksi ajelemaan Halikon koirapuistoon, jossa meillä oli treffit Rikin veljen Hugon ja omistajansa Minnan kanssa. (Jotka asuvat Oulussa saakka, joten kun täälläpäin ovat niin PAKKO nähdä!!) Ilma ei meitä kauheasti suosinut..lämpötila nollassa ja tosi kylmä tuuli!! Mutta collieita se ei tuntunut häiritsevän...pojat alkoivat heti juoksemaan ja leikkimään. Remun jostain kumman syystä täytyi taas alkaa nylkyttämään sopivan tilaisuuden tullen Hugoa... jännää että Rikille ei vielä kertaakaan ole sitä tehnyt. Oliko se sitten alistamista tai kuvitteliko nartuksi..en tiedä..olen jo monta kertaa turhaan yrittänyt miettiä Remun käytöstä. Ehkä sillä vaan hormoonit jyllää liikaa?? Lopuksi kyllä jätti Hugonkin rauhaan. Sitten Hugo alkoi nylkyttämään Rikiä ja viimeiseksi Riki Hugoa. Joten kakarat on kakaroita..siis kaikki kolme!


Tässä veljekset vielä leikkimässä keskenään. (Kuvan laatu tosi huono..mä en vieläkään osaa käyttää tätä kameraa.. ehkä käyttöohjeiden lukeminen voisi auttaa!!)
Pojat olivat kyllä samankokoisia ja selvästi sukua toisilleen. Sunnuntaina sitten nähdään taas epävirallisessa pentunäyttelyssä messukeskuksessa ja samassa kehässä juostaan ympyrää. Sekä toivon, että Riki osaisi käyttäytyä ja olisi yhtä rauhallinen siellä kuin kotonakin.


Tässä kuvassa vielä Hugo ja Remu vahtimassa maailman menoa.

Rikin kivesongelma

Eilen päivällä Riki ykskaks alkoi levottomasti pyöriä ja vinkumaan. Olin jo valmiina vetämään farkut verkkareideni tilalle ja lähtemään eläinlääkärille...ajattelin että jos sillä on vatsalaukun kiertymä. Mutta poika rauhottui pian ja alkoi nukkumaan. Joten itsekkin rauhotuin ja lähdin Jonnen kanssa Myllyyn ostoksille. Tultuamme takaisin huomasin, että Riki lutkuttaa kivespussiaan. Kivespussi oli jo vereslihalla ja tulehtuneen näköinen. Ei muuta kuin soitto Koira ja Kissa klinikalle, ja hakemaan pojalle tötterö päähän.
Klinikalta neuvottiin seuraamaan kivesten väriä ja onko virtsassa verta joukossa. Voin vaan kuvitella mitä ihmiset miettivät, kun tuolla illan hämärässä olin taskulamppu kourassa kyttäämässä toisen jalan nostoa..
Ajaessani klinikalta illalla kotiin. Tajusin ettei minulla ole sellaista pantaa mihin saan tötterön kiinni, kun kaikki on noita puolikiristäviä. Joten soitto Jaanalle, joka pelastavana enkelinä lainasi minulle Furille liian pieneksi käynyttä pantaa; hienon vihreä ja "timanteilla" koristeltu! Kiitos Jaana!
Illalla Riki sitten paineli tötterö päässä pisin seiniä eikä nauttinut olostaan yhtään!!!Ja voitte kuvitella, että yöunet jäi vähän vähälle, kun toi "tötteröpää" vinkuili ja meni pisin nurkkia täällä...
Hoitona meillä on nyt sitten betadinea 2-3 krt/pv sekä bepanthen voide.
Tänään aamupäivällä Riki on aika rauhassa antanut kivespussinsa olla...tajuaa (toivon mukaan) että muuten tötterö tulee myös päiväksi käyttöön. Tai sitten olen karjaissut uskottavasti, kun pitkä kuono on vähänkään mennyt takapäätä kohti.
Nyt pitäkää kaikki peukkuja, että pojan ongelmat katoavat sunnuntain pentunäyttelyksi. Koska sitten on kyllä mietittävä kannattaako sinne lähteä..en halua että tuomari nappasee kiveksistä ja toista saattuu. Sitten meillä voi olla turhan iso ongelma edessä...

Lenkillä

Lähdettiin lenkille Borderterrieri Retun kanssa meille uusille metsätaipaleille ja kivat maastot olikin. Ja ilma parhain mahdollinen...ei satanut eikä tuullut.


Riki ja Retu löysivät heti yhteisen sävelen ja pojilla riitti menoa. Remu meni "omia polkujaan"..

Pihalla Retu sitten innostui oikein olan takaa nylkyttämään Rikiä, joka sieti sitä pitkään. Kerran Riki vähän ärähti ja puraisi, mutta terrierin sitkeydellä Retu vaan jatkoi (kuten kuvasta näkyy..) Eikä Rikin auttanut muuta kuin ottaa jalat alleen, jotta ei ole koko ajan "patjana". Remua Retu ei kyllä yrittänyt/uskaltanut nylkyttää ja sieltä olisi kyllä komennus tullut nopeasti. Remu otti tehtäväkseen leikkiä tyttöjen kanssa hippaa.

Sunnuntaina käväistiin mätsärissä, jossa lapsi&koira kilpailussa Remu ja Jatta sijoittuivat ensimmäisiksi. Ja Jenna ja Chili hienosti toiseksi. Onnea!!

Riki sai sitten pentujen kehässä sinisen nauhan ja sijoittui sin 3!

Mökillä

Lähdettiin koko perheen (mimmi-kissa jäi kotiin) voimin mökille sunnuntai aamulla. Annoin Rikille tuntia ennen automatkaa pahoinvointi lääkkeen, mutta siitäkin huolimatta koko farmarin takaluukku oli kuolassa...ei onneksi oksentanut eikä vatsa toiminut. Tarkoituksella jätin aamuruuat antamatta ja saivat ne vasta mökillä. Pysähdyttiin Tortinmäessä ulkoiluttamaan koirat, jos se vaikka auttaisi Rikin oloa. Takaisin tultaessa tulimme ilman pysähdystä ja kuolaa ei ollut juuri mitään autossa...jippii!!! Olikohan poika niin väsynyt ettei muistanut voida huonosti??


Remusta taas huomasi kuinka paljon nautti olla mökillä...ei hetkeäkään paikallaan. Remun on juostava vuorotellen jokaisen luokse tarkistamaan mitäs teet. Lapset pyöräilivät ja pitivät Remun hyvin liikenteessä... Ainoa hetki koko mökkireissun aikana Remu hetken makoili, kun söimme ruuan.


Riki oli myös paljon liike kannalla, mutta ei ollut niinkään kiinnostunut mitä muut tekevät vaan nautti mamin seurasta eniten. Minulla oli vastuullinen homma lapioida multaa kottikärryyn ja siinä Riki nukkui vieressä. Kunnon päiväuniin poika ei kuitenkaan kyennyt ja illalla uni maistui kummallekkin tosi hyvin.

Syksyinen mätsäri

Lähdimme Jatan ja koirien kanssa viettämään mätsäriä Kupittaalle. Siellä näimme sitten Katjan ja Jennan suloisen Kiinanharjakoiran Chilin, ja olikin ihanan söpö tapaus! Ajaessamme kohti Turkuun ihmettelin autossa leijuvaa outoa hajua. Perille päästyämme huomasin, että Riki oli oksentanut ja kakannut autoon...jippii..kyllä tämä koiran matkapahoinvointi on sitten kivaa. Käväisin hakemassa apteekista pahoinvointilääkettä, kun olemme lähdössä huomenna Yläneelle mökkeilemään (siis töihin!).
Jatta ja Remu sitten aloittivat lapsi&koira kehässä ja sijoittuivat hienosti neljänsiksi kahdentoista koirakon kilpaillessa. Palkinnot oli mahtavat; reppu, iso pokaali, iso ruusuke, kaksi isoa pussia luita sekä kaksi pussia karkkia.
Sitten olikin meidän vuoro mennä Rikin kanssa kehään vielä harjoittelemaan tulevaa marraskuun alussa pidettävää pentunäyttelyä varten. Hienosti Riki seisoi paikallaan ja yhden ylimääräisen loikan teki juostessa, mutta sekin oli täysin minun syytäni, kun heiluin käteni kanssa väärässä kohdassa. (Sama ongelma on minulla Remun kanssa agility treeneissä...käsi heiluu "väärään" suuntaan kuin mitä käsky käy suusta, joten on siinä koiralla ihmettelemistä, mitä toi muidu nyt haluaa mun tekevän..) Riki sai punaisen nauhan. Pentuja paikalla oli kaikenkaikkiaan reilu 50, joten en meinannut uskoa asiaa, että pääsimme neljän parhaan joukkoon. Ja vielä sijoittuiduimme toisiksi...tosi hienosti meidän pikku "pölkkypäältä"!!! Palkinnoksi tuli kolme pussillista luita, hihna, kangaskassi, iso kuiva "makkara", narupallo, pokaali ja ruusuke. Hienot palkinnot oli kyllä Amerikan Akitoiden järjestämässä kisassa.

Riki 6kk

Riki 6kk
Paino 21,5kg
Korkeus 56,5cm

Remu samassa iässä 52,5cm ja painoa 17kg.

Nyt oli pakko napata todistusaineisto- kuva, että Riki todellakin nostaa jalkaansa. Ja onkin kova poika merkkailemaan.. Remu aloitti nostamaan jalkaa vasta 8kk:den ikäisenä ja en olisi lainkaan pannut pahakseni vaikka Rikillä olisi kestänyt yhtä kauan tai kauemmin:)

Uusi kevyhäkki saapui postista ja piti se tietenkin heti koota (on vähän vaikeampi koota kuin entinen, mutta entisestä meni vetoketju rikki). Riki tunki pitkän kuononsa koko ajan väliin ja lopuksi sai jonkun hepuli kohtauksen häkin sisällä. Niin kakara...ja niin utelias!!!

Aamulla lenkillä tuli vastaan Lapinkoira Nita (1v,5kk) ja mentiin päästämään koirat vapaaksi jääkiekkokaukaloon, mutta sain pian ottaa Remun takaisin remmin päähän, kun pojalla ei ollut muuta mielessä kuin selkään nousu..Vähän aikaan sitten Remu jo rauhoittui narttujen perästä juoksusta, mutta nyt täällä liikkuu taas paljon juoksusia narttuja ja Remulla hormoonit hyrrää aivan liikaa.. Toivottavasti ikä tuo järkeä päähän!!! Nita ja Riki sitten painoivat keskenään ja vauhtia riitti.

Naapuriin muuttaa sitten meidän suureksi suruksi ja koirien iloksi narttu koira tämän kuun aikana...Juoksun aikana sitten varmasti selviää pysyykö pojat 120cm aidan takana...

Agitätien treenit

Tänään oli Agitätien kuudes treenikerta ja pakko myöntää, että olemme kehittyneet...koko sakki! Paljon on vielä opittavaa, mutta sentään minunkin päähän on jotain jäänyt...esim. valssaus. Remu innostuu agilitystä mielestäni joka kerran enemmän..nyt on alkanut haukkumaan radalla (ihanan kimeällä äänellä:)!!!). Ja vauhtia riittää..vielä kun pysyisi itse perässä. Suurin kiitos kuuluu kyllä hyvälle ohjaajallemme Esa Lehdistölle, joka ei ole kertaakaan hermostunut meille tädeille (vaikka syytä varmasti välillä olisi). Taas saatiin kotitehtäviä ja huomenna on vankka aikomus pystyttää esteet ja kepit takapihalle...eikun harjoittelemaan.


Käväisimme Rikin kanssa eilen kasvattajan luona. Rikiltä leikattiin koneella karvoja korvista, jotta saataisiin ne kevyemmäksi. Katsokaa kuvasta meidän pikku lepakkoa:)...noi korvat saa mut kyllä päivittäin nauramaan ilosta ja surusta. Niitä on liimailtu ja teippailtu ja nyt ajeltu...mitäköhän vielä??? Aion kyllä viimeistään ensi viikolla teipata uudestaan ja vähän liimailla, joten pitäkää peukkuja!!!
Riki oli tosi vieraanvarainen eilen kasvattajan luona...otti ja kakkasi lattialle!! Rikillä on pari-kolme päivää ollut vatsa sekaisin ja en kyllä osaa sanoa miksi..poika kyllä tykkää syödä ulkona kaikennäköistä. Purkkaakin pureskelee kun löytää, mutta nykyään kyllä sylkäisee sen ulos kaarella, kun huomaan leukojen käyvän. Tänään taas kakka oli normaalia. Rikillä kyllä on selvästi herkempi vatsa kuin Remulla.
Riki on aloittanut myös nostamaan jalkaansa pissatessaan ja välillä merkkaa enemmän kuin Remu. Aamulla pojat löysivät nartun pissan jäljen ja mitä tekee pojat...vuorotellen merkkasivat toistensa päälle. Fiksuako??? Meillä on varmaan kohta soopelin väriset colliet, kun tarpeeksi lirauttelevat toistensa päälle:)

Kaupungilla ja metsällä

Jatta meni luokkakaverinsa synttäreille Aboa Vetus-museoon, joten pitihän sitä sitten muu perhe käydä kaupungilla. Rikille tämä oli ensimmäinen kerta ja tosi hienosti meni. Auransiltaa ylittäessä ajotiellä meni kohdalla bussi ja pyöräilijä sekä vastaan tuli paljon ihmisiä, niin Riki hetken oli ihmeissään, mutta lähti kuitenkin reippaana eteenpäin. Sillalla oli joku remontti ja vain yhdellä puolella pystyi kulkemaan, niin siinä oli aika ruuhkaa. (Tarkoituksella Remu kulki koko ajan takana, jotta Riki ei pystynyt tukeutumaan Remuun). Hansassa menimme näköala hissillä toiseen kerrokseen (Remu sai kiivetä) ja tulimme takaisin portaita pitkin. Portaat ovat tosi liukkaat ja Riki teki stopit...Tässä kohtaa Remu sitten siirtyi hetkeksi kärkeen ja näytti poitsulle mallia. Ja kauniisti Riki sitten lähti portaat tulemaan lihapullien voimalla aluksi.. loput tultiinkin sitten alas ilman ongelmia. Siitä lähdettiin hansan poikki menemään yliopistonkadulle. Hansatorilla oli sopivasti joku "happening" ja ihmisiä riitti tuskaksi asti... Reippaasti Rikin kanssa pujoteltiin ihmisten lomitse ja kuunneltiin kaiuttimista "meteliä". Oli ihanaa päästä ulos sieltä...en enää jaksa mitään tuollaisia muotinäytöksiä tai mitä se ikinä olikaan??? Mun oli tietenkin pakko päästä käymään Anttilaan ostamaan yksi levy ja jätin koirat Pasille kadulle. Ohi oli kävellyt lapsi äitinsä kanssa, joka oli sanonut " Katso, tossa on musta lassie, mutta mikä toi toinen on???" Onhan Riki nyt hassun näköinen pitkine jalkoinen, teipit korvissa ja karvat pystyssä (pentu ja aikuiskarvaa sikinsokin).


Käväistiin vielä katselemassa Aurajoen rantaa, jossa muuten lillui kokonainen kala, jota lokki innokkaasti söi. Aurajoessa oli aika iso styroksipala uiskentelemassa, mikä ihmetytti Remua valtavasti ja sitä piti haukahtaa pari kertaa..Rikiä kiinnosti pulut tosi paljon, mutta eihän ne lähelle päästä uteliasta haistelemaan...

Illalla käväisimme pienellä metsäreissulla kokoonpanolla:

Valkoinen paimenkoirat Rölli, Rina ja Furi

Colliet Remu ja Riki

Kultainen noutaja Wilma

Amstaffi Rosvo

Hyväntekeväisyys mätsäri su 13.9

Lähettiin mätsäilemään, kun oli hyvä ilma ja tuotto meni Turun eläinsuojeluyhdistykselle. Tarkoituksena oli vain lapsi&koira kehään osallistuminen, mutta paikan päällä päätin Rikin sitten ilmoittaa...vaikka pojalla on teipatut korvat ja vielä 5centin kolikot tukemassa. Mutta ennen kaikkea hienosti "jeesus-teipillä" laitettu...(Kiitos kuuluu Annikalle!)
Remu ja Jatta pärjäsivät hienosti tullen ensimmäisiksi...neiti iloinen pokaalistaan ja ruusukkeestaan! Palkinnossa oli myös koirille tarkoitettu pehmokoira, mutta sitä ei koiruudet saaneet vaan neiti piti itsellään...(Ihan kun niitä pehmoleluja neidin huoneessa olisi jo tarpeeksi!)
Suurien pentujen kehässä oli sitten maailman nopein tuomari..Koira parit heti juoksemaan yhdessä edestakaisin ja kerran ympäri. Välittömästi nauhat käteen. Tällä kertaa saimme punaisen nauhan. Punaisten kehässä pääsimme neljän parhaan joukkoon teippikorviemme kanssa?!?...Sijoittuiduimme lopuksi kolmanneksi. Tuomari kehusi Rikin rakennetta ja väriä.

Riki nosti jalkaa ensimmäisen kerran pissatessaan sunnuntaina...EI VIELÄ TARVITSE ALOITTAA!!!...please...Remu nosti vasta 8kk:den ikäisenä. Onneksi tänään aamulla ja päivällä pissasi kuin tytöt konsanaan...olikohan vain vahinko sunnuntainen. Toivon mukaan!

Voi tätä elämää..

Meitä vastaan tuli metsäreissulta Englanninbuldoggi "Pulska", jolta on juuri juoksut loppuneet. Remu otti neidin vastaan rauhallisesti ilman ylimääräisiä "sähläyksiä", mutta mitä tekee Riki...Hyppää selkään ja sen päivänen nylkytys alkoi!!! Hei mä en kestä...Nyt Riki on aloittanut myös narttujen pissojen nuoleskelun ja pissaamisen päälle. Ei enää tyhjennä rakkoaan kokonaan paitsi aamulla, kun ei poitsua meinaa saada edes ulos, kun niin paljon väsyttää??!!! Mä pelkään, että Rikistä kuoriutuu vielä pahempi "naistenmies" kuin Remusta. Eli mitä tehtävissä...joko pojilta kivekset pois tai alanko minä syödä rauhoittavia?...siinäpä vasta pulma!
Eilen illalla olimme toisen kerran Rikin kanssa aloittelevien tokossa ja täytyy sanoa että jotain se poika tajuaa/osaa, mutta minun pitäisi ehdottomasti lisätä harjoituksia kotona...mutta, mutta kun ei aika tunnu riittävän, kun aloitin työharjoittelun.. (seli,seli...)

Remu 1v6kk ja Riki 5kk

Riki 5kk
Paino 18,5kg
Korkeus 52,5cm


Remu 1v6kk
Paino 25kg
Korkeus 59cm

Metsämäessä mätsärissä

Lähettiin koko perheen voimin mätsäilemään. Luokat alkoivat lapsi&koira kehillä, joissa Jatta ja Remu sijoittuivat hienosti kolmanneksi. Remu meni tosi hienosti ja napitti vaan pienillä silmillään Jattaa.. ulinat jäi onneksi taas kehän ulkopuolelle. Ja palkinnot olivat mahtavat...koiralle ruokaa, luita sekä karkkia, vihko, pehmokoira sekä mehuja. Ja tietenkin ruusuke. Ilma oli mitä Remu rakastaa..kunnon tuulinen! (niinkuin kuvasta näkyy). Kuono pitkänä kohti tuulta...
Mätsärissä oli myös mahdollista antaa koiran juosta 80m vieheen perässä, joten Remu oli pakko sinne ilmoittaa. Remu juoksi matkan aikaan 10,20. Itse en sitä nähnyt, kun olin juuri Rikin kanssa kehässä.. Riki seisoi hienosti kehässä ja liikkuikin ilman remmin kiinniottamista, mutta katsoi liikaa kättäni..saimme sinisen nauhan. Mutta antoi tuomarin hienosti katsoa hampaansa!!!Sinisten kehässä sitten yllätyksekseni pääsimme neljän parhaan joukkoon juoksemaan ja sijoittuiduimme lopuksi kolmanneksi. Tässä vaiheessa Riki oli jo väsynyt eikä oikein olisi jaksanut enää seistä, mutta ihan hyvin loppujen lopuksi vauvelimme jaksoi. Kotona nukahti heti syötyään...


Iloiseksi yllätykseksi paikalla oli Rikin sisko Tessa. Sisarukset olivat rauhallisia toistensa seurassa eikä mitään painiotteluita päässyt syntymään.. ehkä paikalla oli tarpeeksi jo muutenkin hälinää. Oli todella kivaa nähdä siskolikka!!!


Lopuksi oli pakko yrittää saada kaikki kolme collieta samaan kuvaan...lihapullien voimalla.

Agiesteet valmistuivat ja tutustumista suureen maailmaan

Agility esteet tulivat valmiiksi (Kiitos avokilleni) ja heti niitä sitten piti tietenkin testata... Remu hyppää mielellään ja innostuu nykyään valtavasti agilitystä. Kyllä nyt kelpaa pihalla harjoitella!!!
Vielä kun minä oppisin pysymään Remun vauhdissa mukana...taitaa olla toivotonta meininkiä ainakin Remun mielestä. Sen verran joutuu poika minua odottamaan...
Riki oli pakko laittaa sisälle, kun sen verran innokkaasti hänkin oli mukana. Toisin sanoen oli jaloissa. Ja mitä poika tekikään.. seisoi SOHVALLA ja katsoi/ulvoi pihalle. Minä kun olen kaikille kehunut ettei Riki ole kuin kerran sängylle hypännyt. (Meillä kun ei koirilla ole asiaa sohville eikä sängyille). Ehkä nyt oli liian kivaa pihalla ja yritti saada vain parhaan näköalan ulos...toive ajatteluako?!?


Lähdin eilen viemään autoa huoltoon päivällä Raisioon ja otin koirat mukaan tarkoituksella. Menimme myllyn parkkipaikalle "pyörimään". Saadakseni Rikin tottumaan muuhunkin maailmaan kuin vain meidän rauhalliseen asuinalueeseemme. Poika ei välittänyt mitään ostoskärryjen räminästä, autoista, rekan lastaamisesta, pyöristä, lastenvaunuista eikä myllystä kuuluvista kuulutuksista. Pojalla on kyllä rohkeus ja luonne kohdallaan!!! Menimme myös ritilä portaita. Niitä Riki hetken katseli, mutta sitten lähettiin reippaasti menemään. Remulla taas oli kiire päästä haistelemaan uusia hajuja ja ennekaikkea merkaamaan joka puskan. Remu jäi hetken ajaksi ihmettelemään ikkunan taakse, kun ihmisiä vaelsi myllyn käytäviä.. Riki ei huomannu mitään. Lopuksi käytiin vielä auton huoltopaikan hallin sisällä. Sielläkin Rikillä oli vain kiire päästä moikkaamaan työntekijöitä...mitä väliä metelistä tai hajuista.

Raisiosta mentiinkin sitten suoraan metsään Jaanan sekä koirien Röllin ja Furin kanssa. Röllillä ja Remulla oli ensimmäisen kerran pientä kyräilyä ja murinaa toisiaan kohtaan..alkaa poitsut tulla "urosikään". Se alkoi nopeasti ja yhtä nopeasti loppuikin.. Riki ja Furi taas saivat leikit aikaseksi.

Illalla tulivat koirat Daami ja Äijä meille. Jätettiin Riki ja Daami meille takapihalle touhuamaan, koska Riki oli jo päivällä metsällä ja Daami taasen oli "sairaslomalla" syötyään viime sunnuntaina lenkillä mätiä sieniä. Niitä meni monta ja maanantaina vastassa oli ollut oksennusta koko kämppä täynnä ja Daami voimaton. Daami pääsi sitten eläinlääkärille tutkimuksiin myrkytyksen vuoksi ja nesteytykseen. Onneksi ei ollut sisäelimet menneet ja selvittiin säihkähdyksellä.. Lähettiin sitten lenkille Remun ja Äijän kanssa..oli yllättävän rauhallinen lenkki, kun poikien kiusattava kohde Daami puuttui..

Meillä on tässä lähellä hevosia laitumella ja yhtenä päivänä omistaja tuli paikalle juuri kun kävelimme ohi. Pyysin luvan tulla koirien kanssa katsomaan hevosia (Remu on ollut ennenkin tekemisissä). Hevonen tuli reippaasti aidan viereen ja Riki innokkaasti vaan heilutti häntäänsä. Riki meni heti hevosen turvan luo ja työnsi pienen puikula kuononsa hepan sieraimeen häntä heiluen. Hepan puhaltaessa ilmaa sieraimistaan...Riki hiemen säikähti, mutta meni kuitenkin takaisin haistelemaan. Oli oikein onnistunut tapaaminen hevosiin!!

Pikkukissa lähti kissojen taivaaseen.

Pikku kissa 11.3.1996-28.8.2009