Lenkeillä...

Lähdettiin aamulla lenkille metsään naapurin Lagoton Leevin ja Sadun kanssa. Painelimme kapeata polkua pitkin ja koirat menivät edessäni. Yhtäkkiä Leevi pääsi taklaamaan takaapäin meidän möhköfanttia=Rikiä, joka upposi lumihankeen kunnolla ja vinkaisi...takajalkaansa muutaman askeleen nilkutti ja sitten kaikki ok! Eniten asiassa nauratti se, että puolet kevyempi koira sai Rikin "tipahtamaan":))) Olen odottanut, että Leevi loukkaisi, kun hyppivät toisiaan päin mennen tullen...kun tuota koko eroa kuitenkin jonkin verran on:)))
Leevi on Rikin yks parhaimpia kavereita ja onneksi asuvat vielä naapurissa ,sekä ovat samanikäisiä. (Leevi on kuukauden nuorempi eli nyt 10kk).

Susannan ja Donnan kanssa ollaan käyty lenkeillä joka viikko. Kokoonpano on vaihdellu 10 koirasta kuuteen koiraan. Ja näillä lenkeillä on tapahtunut:

• Irlanninterrieri Jämä ja Whippet Topi ovat kaksi kertaa ottaneet kunnolla yhteen...viimeisen yhteenoton jälkeen Jämä sai päähänsä pari tikkiä. Yllättynyt olen miten whippet Topi on roikkunut Jämässä kiinni, vaikka Donna pitänyt koiraansa ilmassa, niin ei ole irrottanut otettaan. Whippeteistä ei minulla aikaisempaa kokemusta ole , enkä olisi uskonut niitä noin "sitkeiksi"..terrierit ei yllätä:)
• Riki taklasi yhdellä lenkillä kääpiö villakoiraa Jojoa sillä seurauksella ,että Jojo loukkasi häntänsä eikä nyt sitä pysty nostamaan ylös:(. Susannan mukaan vaiva menee ohi viikossa ja Jojo pääsee palamaan lenkeille mukaan. Möhköfantin puolustukseksi on sanottava, että se oli täysin puhdas vahinko...Riki ei ole kiinnostunut Jojosta millään lailla. Heti tapaturman jälkeen Jojo hyökkäsi Rikin päälle näykkäisemään, (kosto on suloinen:))),mutta Riki ei tätä edes huomannut:)
• Hiihtäjät ovat kanssa olleet "riesanamme" lenkillä...aina ja paljon:) Ja annetaan heidän hiihdoistaan nauttia...olemme yrittäneet kiertää ladut kaukaa, mutta yhdessä kohdassa pakko olla samassa paikassa. Muutaman kerran joku koira ja sen jälkeen moni muukin lähtenyt moikkaamaan hiihtäjää/hiihtäjiä...onneksi kukaan ei ole sentään roikkunut kenenkään lahkeessa eikä kukaan ole haukkunut meitä pystyyn:))) Viime sunnuntainakin yksi hiihtäjä tuli vastaan, vaikka tuntuu että lumi olisi sen verran jo sulanut ettei hiihtäminen onnistu...mutta sitkeesti mies vaan siellä rivakoitsi:)

Lumen sulamista odotan mielenkiinnolla...Riki on melkein joka kerta napannut halon kellarista, kun olen hakenut puita takkaan. Voi olla, että meillä on pihalla puutalkoot keväällä..tervetuloa kaikki mukaan:)

Tampereen KV

Lisäsin vielä kuvan Rikistä Tampereelta, koska sain kuvaajalta luvan kuvaa käyttää:)


















Aamulla heräsin klo 4:50 "reippaana" ylös ja olin jo klo 5:00 koirien kanssa aamulenkillä. Pidin koirat koko matkan vapaana, kun ajattelin ettei varmasti ketään tähän aikaan kulje missään. Yhtäkkiä eteeni tuli peruuttaen auto (nukuin varmaan, kun en sitä huomannut) ja nainen kyseli neuvoa kadun nimessä...koira kyydissä ja myös matkalla Tampereelle, mutta oli hakemassa koirakkoa mukaansa . Eli muitakin aamuvirkkuja oli liikenteessä...
Lähdin klo 5:45 ajamaan kohti Mälikkälää hakemaan Annikaa seurakseni. Tällä kertaa Australianpaimenkoira Äijä ei lähtenyt kehiin vaan jäi kotiin nukkumaan. Kiitos Annika seurasta!!!
Tampereelle saavuttiin n. klo 8. Eikä tarvinnut jonottaa parkkia eikä tarkistuksia...loistavasti hoidettu homma!
Kehä alkoi klo 9 ja mitä tekee Riki...haukottelee, haukottelee, haukottelee. Tuomarin tullessa Rikin kohdalle on poika melkein "unessa". Riki ei missään nimessä ole aamuvirkku koira ollut koskaan:)...aamulenkille pojan saa lähtemään ,kun minä ja Remu painutaan ulko-ovesta pihalle. Sitten "jaksaa" nousta ylös ja tulla lenkille. Tämän takia olisin tosi tyytyväinen, jos collie kehät edes joskus alkaisivat vasta päivällä!!! Mutta ei...aina aamulla aikaisin.
Onneksi Riki vähän piristyi, kun lähdettiin juoksemaan. Mutta jotain uutta Riki teki kehässä mitä ei ennen ole tapahtunut...poika menee ISTUMAAN!!! Siis täh...oliko Riki niin väsynyt, että peppu painoi vai "oppinut" jotain uutta?!?! No...ei muuta kuin seisonta harjoituksia!!!
Kaikenkaikkiaan näyttelypäivä meni loistavasti...Riki oli jun eri2, PU4!!! Tuomarina Adrian Landarte, Uruguay.
Kun lähdimme näyttelyalueelta pois ja olimme parkkipaikalla, niin naisella oli kolme tibsu urosta, jotka hurjina kaikki kolme murisivat/ärisivät Rikille. Ja mitä tekee Riki...alkoi murisemaan takaisin. Oho..alkaa pojasta kasvamaan Uros!! Nyt jo:(
Seuraava näyttelu onkin sitten Mynämäellä toukokuussa.

6.3 Remu 2v ja Tallinna näyttely

Remun 2-vuotis synttäreitä vietettiin vasta sunnuntaina, kun me Rikin kanssa päästiin kotiin vasta kahden aikaan yöllä. Remu osasi kauniisti odottaa kakun kimppuun pääsemistä...mitä ei voi sanoa kahdesta muusta karvallisesta:) Mimmi-kisu oli ainakin sitä mieltä, että hänen ei tarvitse odottaa mitään ,vaan Rikin kupista voi jo hyvin aloittaa.

Remu aloitti syömällä "kynttilät" heti, niin kuin kuvasta näkyy:)

Tallinnan näyttelyssä tuli sitten Rikin kanssa pyörähdettyä, tuloksena jun eri2 ja PU2.

(Kuva näyttelypaikalta). Tuomari jakoi vain eri:t kahdelle jun urokselle ja kolme avoimen luokan urosta sai Eh:t. Ruotsalaisella oli tiukka linja, koska sininen nauha tuli veteraani nartulle. Enempää en seurannut collieiden kehää, mutta ehdottomasti oli hammas tuomari, koska ekan kerran minä näin, että collieilla lasketaan hampaat ja se olikin tarkka laskutoimitus.

Rikin käytökseen matkan aikana olen tosi tyytyväinen...hiljaa häkissä ja hytissä. Uutta oli paljon...varsinkin laivalla ja pientä epäröintiä Rikissä oli välillä havaittavissa, mutta reippaasti poika meni eikä säihkähtänyt mitään. Paitsi , että laivan ulkokansi liukkauden vuoksi oli Rikille kova paikka...siellä ei ollut kiva kävellä. Välillä jouduin vähän tuuppaamaan pepusta, jotta päästiin eteenpäin, mutta sinnekkin poika kuitenkin sai tehtyä "asioitansa".

Yöllä kun päästiin kotiin..Riki oikein heräsi, kun tajusi olevansa kotipihallaan. Sisälläkin aloitti sellaisen "tappomeiningin" toppahanskalle...murisi, haukkui ja hanska lenteli. Onneksi lopetti aika pian, koska minä olin niin väsynyt, että mahtoikohan pää osua tyynyyn, kun jo nukahdin.