torstai 30. heinäkuuta 2009

Rikin eka mätsäri ja muuta pulinaa..


Kääppänät järjestivät tänään mätsärin vätissä ja ilma ei olisi voinut olla parempi, joten olihan sitä lähdettävä.. Pentuja oli ilmoittautunut melkein 50 ja paikalla oli vain kaksi blue merlen väristä kaverusta ; Riki ja 6kk:n ikäinen sheltti. Ja ihme ja kumma olimme sitten kehässä vastaikkain... Tällä kertaa minun suureksi yllätykseksi Riki sai punaisen nauhan vaikka upeasti liikkui ja seisoi shelttikin. Riki seisoi todella upeasti ja katsoi vain minun "typerää" sormea joka on pystyssä... (siis nyt on totutettava Riki katsomaan kättä eikä sormea..pölön näköistäkö,hei?!?) Poika todella seisoi kuin patsas..juostessa aina välillä hypähteli ja tarrautui kerran remmiin kiinni, mutta tyytyväisempi poitsun käytökseen en voi olla... hampaatkin antoi katsoa ilman mitään ongelmia. Punaisten kehässä emme enää jatkoon päästy, mutta olin tosi ylpeä siitä rauhallisuudesta ja siitä ettei Riki osoittanut mitään mielenkiintoa muita koiria kohtaan kehässä.
Minulla oli häkki mukana matkassa ja ensimmäinen tuttavuus Rikille...siellä poika vaan rauhallisesti Remun kanssa makoili ja otti pieniä torkkuja. Remun ollessa lapsi&koira kehässä..Riki vaan rauhallisesti katseli maailman menoa.

Jatta käväisi Remun kanssa lapsi&koira kehässä voittaen tällä kertaa. (Remulla oli taas hyvä päivä ja ulinat jätettiin kotiin). Onnea Jennalle, Ilonalle ja Lumiannalle sijoituksista..upeasti handlasivat kaikki tytöt koiriaan!! Ja kiitos tuomarille!!!
Sekä kiitos hyvin järjestetystä ja toimivasta mätsäristä kääppänille!
Taidamme pitää pentuamme nälissämme, kun pari päivää sitten piti varastaa grillimakkara lautaselta pöydän kulmalta Pasin kääntäessä hetkeksi selkänsä , ja eilen illalla varasti leipäni tietokone pöydältä. Sekä tänään yllätin pojan kurkottelevan kissojen ruokien perään, jotka ovat kodinhoitohuoneen pöydällä. Ai,ai...ollaan me kauheita omistajia, kun siitä komensimme...Remukin häippäsi paikalta nolon näköisenä..

Päivällä käytiin moikkaamassa naapurin (nyt 10vkoa) Leeviä. Pojat riehaantuivat leikkimään kunnolla ;puskat rapisi ja lakosivat alta. Pikku puutarhurit asialla.. Välillä pyörähtivät naapurinkin puolella, mutta onneksi ovat lomamatkalla...eivätkä silloin voi asiasta vetää herneitä nenään, vai mitä?!?
Riki pääsi puntarille ja painoa oli 13,9kg. Hampaita on edestä lähtenyt kaksi ja kolme heiluu...eli kohtako alkaa pahin purentavaihe, kun rautahampaat alkavat puskea esiin...JIPPII vai miten se nyt oli?!?
Maanantaina kävimme ottamassa parit rokotukset hintaan 30€. (Maksoin vuosi sitten Remun samoista rokotuksista vähän yli 60€). Joten tiedän mistä paikasta ne jatkossakin haen.. Lekurin tehtyä pientä tutkimusta Rikille..tuli tuomio: palleja ei tunnu, nyrkin kokoinen tyrä, selvästi sekarotuinen...eli mitä minä olenkaan ostanut?!? Ihanan huumorintajuinen mies...

perjantai 24. heinäkuuta 2009

Pohdintoja..















Näissä kuvissa meidän pojut ovat saman ikäiset...äkkiseltään huomaan kyllä korvien erot ja Rikillä on paljon "vahvempi" kuono, mutta Rikin isä onkin amerikkalaislinjainen. Mutta se siitä ulkonäöstä.. Remu oli aikoinaan harjan suuri vihaaja, mutta sitkeydellä harjasin vaikka poitsu yritti syödä mut. Riki taas vaan on..ehkä pari kertaa yrittänyt harjasta kiinni. Kynsien leikkuussa Riki on yli helppo..makaa sylissä ja minä leikkaan. Remu on vieläkin "naama väärinpäin", kun kynsiä leikataan, mutta onnistuu ilman mitään "temppuja". Naskalihampaitten puremia emme ole juurikaan saaneet koska Remu saa kärsiä ne turkissaan..ei haittaa yhtään!! Remu on kova poika juttelemaan (ulinaa ja mölinää), kun sille päälle sattuu, mutta Riki hyvin hiljainen...innostuu ehkä muutaman kerran haukahtamaan leikkiessään tai Remun aloittaessa.
Remu oli jo pentuna "oman tien kulkija" tykkäsi leikkiä saman ikäisten ja kokoisten kanssa, mutta isommat ei innostaneet. Riki taas menee rohkeasti joka koiran luo koosta riippumatta. Pentuna Remukin innostui joka vastaantulevasta ihmisestä, mutta nykyään on paljon pidättyväisempi. Tutut ihmiset otetaan todella innokkaasti vastaan.. Riki on vielä kaikkien ystävä.
Koulutettavuudessa pojat menevät kyllä samaa rataa..Riki osaa aika hyvin jo seistä paikallaan, ottaa kunnolla katsekontaktia ennenkuin ruokakupille on asiaa, olemme aloittaneet paikka käskyn harjoittelemista, tule-käsky toimii hyvin sekä remmissä kulkee hienosti, unohtamatta ihanan hiljaisia automatkoja (remun kanssa tai ilman).
Riki yrittää aina väkisin rynnätä etuovesta ulos, kun joku on lähdössä...siihen täytyy paneutua urakalla. Remu ei tälläistä touhunut aikoinaan.
Tuhot Remulla oli pentuna todella vähäisiä: pari vessapaperirullaa, muutama lasten lelu ja kuntopyörän "jalkasuojat". Riki ei ole vielä kerinnyt juuri mitään: pari lyijykynää vasta syönyt ja vessapaperirullan sekä tietenkin kannellut lasten pehmoleluja.
Eilen kävimme äitini luona kylässä ja otimme Rikin mukaan tutustumaan muidenkin koteihin. Tutkittuaan asunnon läpi..rauhoittui järsimään maton kulmaa ja lehtikoria.

tiistai 21. heinäkuuta 2009

Match show

Lähdimme Kupittaalle match show:n , kun oli niin kiva ilma. Remu käväisi sitten Jatan kanssa lapsi-koira kehässä ja Julian kanssa junior handler- kehässä, mutta tänään ei tullut sijoitusta kummastakaan..Remu meni tosi hienosti lapsi-koira kehässä, mutta junior handler kehässä alkoi sälliä taas kyllästyttää ja sen päivästä ulina höpötystä alkoi kuulumaan korviini.. Remusta ei voi sanoa, että nauttisi kehässä olemisesta...

Riki pääsi sitten ekan kerran mukaan paikkaan jossa paljon koiria ja ihmisiä. Ja yllätti minut täysin...Riki oli aivan rauhallinen joka tilanteessa ja tuntui kuin poika olisi ikänsä siellä juoksut..Väsy kyllä iski rankasti, kun päästiin kotiin.

Paikalla oli sitten iloiseksi yllätykseksi Remun veli Kimi, joka kuvassa hienosti poseraa! Veljeksien piti sitten taas murista toisilleen hännät heiluen...oliskohan pojilla pientä uhmailu-ikäkriisiä?!? Riki sen sijaan hyppäsi suoraan Kimin kaulalle kunnon hali otteella. Kimihän on tähän varmasti jo kotonaan täysin tottunut, kun Rikin sisko samassa taloudessa asustelee.. Kimi sai punaisen nauhan, mutta lähdimme pois ennen punaisten kehää..toivottavasti pärjäsivät!

sunnuntai 19. heinäkuuta 2009

Lammin ryhmänäyttely

Eilen aamulla klo 6.00 lähettiin Annikan, Äijän ja Remun kanssa ajamaan 180km kohti Lammia. Kun päästiin perille huomasin ilokseni unohtaneeni näyttelyteltan kotiin...voi ei!! Sekä Annika unohti ottaa tuolinsa. Paikka oli todella mahtava; isot kehät ja todellakin tilaa riitti...ei tarvinnut kenenkään väistellä ihmisiä tai koiria. Aurinko paistoi ja hellettä riitti..arvaa oliko ikävä telttaa??? Uimaranta olisi ollut vieressä, joten uimaan olisi ollut myös kiva pulahtaa, jos vaan ois uima-asut olleet messissä..sen verran kuumaa oli!

Meillä alkoi kehä klo 10 ja tuomarina oli Beata Petkevica Latviasta. Jun kehässä meitä oli vain kaksi ja kummatkin sai eh:n. Ja Remu tietenkin sijoittui toiseksi...Sama vanha virsi jatkui...liian pyöreä pää ja hieman liian korkealle nouseva häntä sekä takakulmauksia ei tarpeeksi. Ne ei tajua meidän Remun "kauneutta"?!? (Toisin sanoen minä en näe Remun "virheitä"... ei kai mamin kultsussa mitään sanomista voi olla!!)

Onneksi oli mukana koira minkä menestykseen voi luottaa.. Annikan australian paimenkoira Äijä, joka kisasi nuortenluokassa saaden sertin(jo 3.) ja ollen ROP!!! Onnea vielä kerran!!! Se tiesi sitten sitä, että saimme odottaa klo 16.40 asti ennenkuin ryhmäkehät alkoivat. Ryhmän 1 piti arvostella Lena Danker, mutta rouva otti ja lähti...ja arvostelemaan tuli Beata Petkevica, Latviasta. Tämä oli Äijän ensimmäinen kerta ryhmäkehässä ja valitettavasti sijoitusta ei sitten tullut...tällä kertaa.
Kotiin saavuimme klo 20.00.


Annikan toinen koira oli sitten meillä kotona Rikin kanssa koko päivän. Koirat oli loistavasti tulleet toimeen ja Daami oli päässyt kouluttamaan Rikiä. (Mitä oli poika mennyt roikkumaan Daamin korvaan... Daami osaa hyvin kouluttaa urospennut ruotuun). Leikkiä oli myös riittänyt ja pariin otteeseen Daami oli vauhdissa "taklaillut" Rikiä.

keskiviikko 15. heinäkuuta 2009

Mimmi 15v säikäytti kunnolla..



Maanantai illalla Mimmi aivasti ekan kerran verta sohvalle aika lailla. Tiistai aamulla menin petamaan sängyämme ja säikähdin kunnolla..verta oli ympäriinsä sängyä. Kaikki petivaatteet meni pesuun. Otin samantien puhelimen käteen ja aloin soittamaan eläinlääkäreille..Kaikilta tuli sama vastus, että vakavasta asiasta on kysymys ja pitää tänään päästä..moni epäili kasvainta. Lopulta kuudenteen soittamaani paikkaan pääsimme samana päivänä. Auto starttasi pihalta klo 16.30 ja Mimmi alkoi aivastelemaan...auto ja häkki oli aivan veressä...ja minä kauhusta jäykkänä! Saavuttuamme etuajassa Turun eläinsairaalaan. Otti vastaanottovirkailija meidät saman tien toimenpidehuoneeseen, koska kauhistui veren määrää häkissä ja haki lääkärin paikalle. Mimmi sai rauhoittavan piikin ja vastaanottovirkailija lähti pesemään meidän häkkiä...hyvä palvelu!!
Tähystettyään Mimmin nenua löysi sieltä 10cm RUOHONKORREN...huh helpotus.. kivi vierähti sydämmeltäni!!! Lisäksi putsattiin hammaskivet hampaista ja saatiin antibioottikuurin.

Lähdettiin lasten kanssa uimaan hiekkamontuille ja otettiin Remu mukaan, jotta Riki saa opetella taas yksinoloa. Remu ei vieläkään uskaltanut kokonaan mennä uimaan vaikka aika pitkälle jo pääsikin.. Ehkä Remu yllättää vielä meidät joku päivä??

tiistai 14. heinäkuuta 2009

Karjaan näyttely ja aamuinen lenkki

Viime sunnuntaina oltiin Karjaalla näyttelyssä ja Remu sai ylläri, ylläri Jun Eh!! Nyt Remulla tulee lauantain Lammin näyttelyn jälkeen paussi...seuraavaksi kehään mennään sitten avoluokkaan joskus. Rikin tulee kaikki halukkaat näkemään marraskuussa epävirallisessa pentunäyttelyssä Turussa sekä pentuluokassa Turun kv:ssä...ainakin näin on suunniteltu ellei mitään ihmeellistä tapahdu.
Annikalle vielä suuret onnentoivotukset Äijän saamasta sertistä!! Nyt kaksi koossa, joten odotetaan Äijän kasvavan avoluokkaan ja alkaa viimeisen sertin metsästys...
Ja onnea Hanna-Leenalle myös Kiran Ja Sentin ansaitsemista serteistä!!
Kiitos kaikille ystäville taas mukavasta seurasta ja ihailkaa kuvasta Susannan, Jaanan ja minun yhteistä ostosta..NÄYTTELYTELTTAA!!! Kyllä siellä kelpaa oleskella...


Aamuisella lähimetsä lenkillä tuli vastaan naapurin 10-vuotias sakemanni narttu Dora. Ensin Riki lähti pari metriä karkuun, kun iso koira vauhdilla tuli, mutta heti sitä sitten tuttavuutta tehtiin...niin kuin kuvasta näkyy. (meikäläinen on päässyt kuvaan varjon voimin!!..historiaa..yleensä vaihdan paikkaa kun joku yrittää kuvata). Pian Doralla heräsi "äidinvaistot" ja esteli Rikiä pääsemästä kovin kauas...piti vanhan rouvan kunnolla paimentaa pentua. Doraa ei Remu kiinnostanut yhtään, kun uusi kaveri oli paikalla...Remu kovin yritti saada leikkiä aikaiseksi, mutta ei! Pentu oli liian kiinnostava..


lauantai 11. heinäkuuta 2009

"Pentutreffit"

Naapuriimme muutti maanantaina Lagoton pentu Leevi 7vkoa(todella suloinen pieni "nallekarhu"), jota kävimme Rikin kanssa tänään moikkaamassa. Riki meni innokkaasti uutta kaveriaan katsomaan, mutta Leevi ei ollut yhtä innokas..Leevi painui puskaan ja sieltä alkoi kuulua kunnon murinaa. Poika vähän pelästyi meidän hurjaa "petoa"... Hetken totuttelun jälkeen saatiin jo kunnon leikkiäkin aikaseksi. Sitten mentiinkin reippaasti takapihalla peräkkäin ja tietenkin naskalihampaat loistivat ja "kalisivat".. Leikki oli keskeytettävä ukkospuuskan takia, mutta otetaan taas uusiksi. Ja pitäähän se Remunkin vielä päästää uutta kaverusta ihastelemaan.

maanantai 6. heinäkuuta 2009

4.7 Hyvinkään näyttely

Aamulla lähettiin Remun kanssa reippaasti klo 6 ajamaan kohti Hyvinkäätä...ja Riki jäi kotiin itkemään perään. (Kameraa en muistanut mukaan ottaa, mutta laitetaan Rikistä söpöily kuva).
Kehä käyttäytyminen oli Remulta vähän hukassa..ölisi ja ulisi melkein koko ajan sekä hemaiseva narttu sattui vielä olemaan heti kehän ulkopuolella meidän kohdalla, joten häntä oli kuin pystykorvalla ja mielenkiinto aivan muualla kuin minun makupaloissani tai minussa. Tuomarina oli Ege Maas Virosta ja Remu Jun Eh. Arvostelu tässä: Hyvänkokoinen, hyvä luonne. Hieman pyöreä kallo ja syvä. Hyvä ilme. Riittävä kaulanpituus. Toivoisin enemmän tajakulmauksia. Liikkuu hyvin.
Tuomari piti selvästi eniten blumerle värityksistä, koska ne kehät mitkä katoin. Sai kaikki bluemerle erin ja muut eh:n.(Trikkejä näkyi vähiten kehän laidalla..bluemerlejä oli eniten). Joten Riki taitaa joku päivä käväistä tämän tuomarin edessä..
Teltan olivat sitten muu poppoo saaneet jo kasaan ennenkuin Remun kanssa sinne asti päästiin kuurosadetta pakoon..Kiitos kokoajille! Kiitos kaikille hyvästä seurasta ja Karjaalla nähdään!

Yöllä sitten heräsin mahtavaan tuoksuun..Rikillä vatsa sekaisin. Siinä sitten pestiin lattioita keskellä yötä ja tuuletettiin huushollia...miten ripuli voikin haista niin PAHALLE!!! Nyt poitsu kevyemmällä ruoalla ja attapectin tabletti kuurilla.
Riki oli kanssa eilen saanut taas harjoitella yksinoloa 2h...eikä ollut tuhonnut mitään. Toivottavasti ei jatkossakaan..

perjantai 3. heinäkuuta 2009

Koirakavereita kylässä

Australianpaimenkoirat Daami ja Äijä tulivat moikkaamaan Remua ja uusinta tulokasta Rikiä. Riki lähti reippaasti moikkaamaan uusia kavereita eikä arkaillut yhtään. Hetken päästä mentiin pihaa ympäri tuhat ja sataa..ja ihmeen hyvin Riki perässä pysyi. Kohta Riki myös roikkui Daamin perskarvoissa..otettuaan isommista pojista mallia. Sekä murisi "hurjana"...voi pientä kun oli vähän naurettavan oloinen meidän mielestä. Omasta mielestään tietysti tosi PELOTTAVA..

Päivällä käytiin koirien kanssa vähän ajelulla. Nyt ei enää kuulunut vinkaustakaan takaluukusta...ihanan helposti kävi autoon totuttaminen. Vai huokasenko liian nopeasti?!?

Eilen laitoin pojille pakkaseen hanskan, joka oli täytetty vedellä. Remu omisi jääpalan täysin eikä Rikillä ollut mitään asiaa tulla siihen "herkkuun" koskemaan. Sitä sitten kannettiin ja nuoltiin intohimoisesti. Lopulta Riki sai oman palan, kun sormi tipahti/sulasi ja poika pääsi nauttimaan myös jään nuoleskelusta. En olisi uskonut että se oli niiiiin kivaa!?!

Eilen illalla olin Remun kanssa agility treeneissä, mutta taisi kuumuus viedä Remulta suurimman innon.. (jotain siellä sentiin saatiin aikaan). Kotona sitten odotti nukkunut Riki, kun klo 22.30 saavuimme kotiin. Voi sitä hepulia minkä poika sai..olin varma että herättää lapset, mutta onneksi ovat sikeäunisia. Remu makasi väsyneenä lattialla ja katsoi kun yksi "sekosi". Joka huone piti juosta ympäri ja aina välissä hyppiä Remun selkään. Odotin Remun komentavan, mutta ei meidän todella hyvähermoinen kaveri sanonut mitään... odotti vaan rauhassa että toinenkin ymmärtäisi aloittaa nukkumaan.